Korsnäs eilen ja tänään

Korsnäs eilen

Suuri muinaislöytöjen määrä osoittaa, että Korsnäsiä on asutettu samaan tahtiin kuin manner on kohonnut merestä. Monet näkyvät jäännökset ovat rautakaudelta ennen roomalaisaikaa, siis ennen Kristuksen syntymää. Ensimmäisten pysyvien asukkaiden, kalastajien ja metsästäjien arvioidaan asettuneen tälle seudulle 1300-luvun alussa. Elinkeinoja täydensivät myöhemmin peltoviljely ja karjanhoito.

Korsnäs mainittiin paikannimenä ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1442. Moikipään (Moikipä) ja Harrströmin (Harffuaström) kylät voidaan ajoittaa vuosiin 1490 ja 1494.

Kunta itsenäistyi vuonna 1887 kun se erosi Närpiöstä. Vuodesta 1973 lähtien Korsnäs koostuu Korsnäsin, Moikipään, Harrströmin, Taklaxin ja Korsbäckin kylistä.

Korsnäs tänään

Korsnäs on Manner-Suomen läntisin kunta. Alueeseen kuuluu pitkä ja kivinen kaistale Pohjanlahden rannikkoa. Kunnan kolmella suurella saarella, Bredskäret,

Halsön ja Södra Björkön, on sekä suuria vaellusalueita että tiheää vapaa-ajanasutusta. Korsnäsin sisäosille ovat ominaista suot ja metsät. Vain noin 15 % kunnan pinta-alasta on viljeltyä maata. Kunnan yhteenlaskettu pinta-ala on 234 km2, josta maa-ala on 230 km2.

Kornäsin väestömäärä on viimeisten vuosikymmenten aikana pysynyt runsaassa 2218 henkilössä, 31.12.2013 väestömäärä oli 2219.

Korsnäs on ruotsinkielinen kunta, viimeisimmän tilaston mukaan runsaat 88,4 % asukkaista puhuu ruotsia äidinkielenään.

Nykyyään Korsnäs on elinvoimainen pienyrittäjäyhteiskunta. Noin puolet kunnan asukkaista saavat toimeentulonsa omasta perheyrityksestä. Turkistarhaus ja vihannesten kasvihuoneviljely ovat tärkeimmät elinkeinot, lisäksi kunnassa on kolmisen sataa eri alojen pk-yritystä.