Korsnäs eilen
Korsnäsista löydetyt muinaisjäännökset todistavat, että kuntaa on asutettu sitä mukaa kuin maata on noussut merestä. Monet havaittavissa olevat muinaisjäännökset ovat esiroomalaiselta rautakaudelta, ts. Kristuksen syntymää edeltäviltä vuosisadoilta.
Ensimmäisten pysyvien asukkaiden on laskettu asettuneen asumaan 1300-luvun alussa ja he olivat kalastajia ja metsästäjiä. Myöhemmin elinkeinoja täydensi peltoviljely ja karjanhoito.
Paikannimi Korsnäs mainitaan ensimmäisen kerran historiankirjoissa vuodelta 1442. Moikipään ja Harrströmin kylät mainitaan puolestaan vuosina 1490 ja 1494.
Kunnasta tuli itsenäinen 1887, kun se aiemmin kuului Närpiöön. Vuodesta 1973 lähtien Korsnäsiin kuuluu Korsnäsin, Moikipään, Harrströmin, Taklaxin ja Korsbäckin kylät.
Korsnäs tänään
Korsnäs on Suomen läntisin kunta mantereella ja sillä on pitkä ja kivikkoinen rannikko Pohjanlahdella. Kolmella suurella saarella, Bredskäret, Halsön ja Södra Björkön, on sekä laajoja ulkoilualueita että tiiviistä vapaa-ajan asutusta.
Korsnäsin sisämaata hallitsee suot ja metsät. Vain 15 % kunnan pinta-alasta on viljelysmaata. Kunnan kokonasipinta-ala on 234 km2, josta maa-aluetta on 230 km2.
Korsnäsin väkimäärä on ollut viime vuosikymmeninä runsaat 2200 henkilöä. 31.12.2020 asukasmäärä oli 2068.
Korsnäs on ruotsinkielinen paikkakunta, 85,25 %:lla asukkaista on ruotsi äidinkielenä viimeisimmän tilaston mukaan.
Tämän päivän Korsnäs on elinvoimainen pienyrittäjäyhdyskunta. Noin puolet kunnan asukkaista saa toimeentulonsa omasta perheyrityksestä.
Tärkeimmät elinkeinot ovat turkistarhaus ja vihannesten lasinalaisviljely, mutta niiden lisäksi löytyy kolmisensataa pienyritystä mitä vaihtelevimmilta toimialoilta.
