Molpehällorna

Elämä Moikipään majakan luotsina/majakanvartijana – Maalahden-Korsnäsin kuntien saariston kulttuuriperintö

Koko maailmassa on yli 900 maailmanperintökohdetta, joista noin 20 ylittää useiden maiden rajat. Sellainen maailmaperintöalue on Korkea Rannikko-Merenkurkun saaristo. Korkea Rannikko lisättiin maailmanperintölistaan vuonna 2000 ja Merenkurkun saaristo vuonna 2006. Metsähallitus vastaa Merenkurkun maailmanperintöalueesta ja koordinoi aktiviteetteja maailmanperintöneuvottelukunnan hyväksymän hallinto- ja kehityssuunnitelman mukaisesti. Maalahden-Korsnäsin kunnat osallistuvat yhdessä muiden maailmanperintölistaan sisältyvien kuntien kanssa useisiin yhteisiin hankkeisin ja panostuksiin. Merenkurkun saaristolle perustettu maailmaperintöneuvottelukunta koostuu useiden, sekä paikallisten, alueellisten että valtiollisten, sidosryhmien edustajista. Lisäksi on toimielimiä toiminnan yhteensovittamiseksi Korkean Rannikon kanssa.

Maailmanperintö voi olla kulttuuriperintö, luonnonperintö tai niiden yhdistelmä. Korkea Rannikko-Merenkurkun saaristo on luonnonperintöalue mm. USA:n Crand Canyonin ja Ecuadorin Galapagossaarten tapaan. Maailmanperintölistaan kuuluminen edellyttää maailmaperinnön vaalimista, hoitamista ja esille tuomista. Korkean Rannikon-Merenkurkun saariston ainutlaatuiset arvot ovat geologiset muodostumat sekä kalottivuori ja De Geer-moreenit.

Maailmanperintölistasta vastaava Unesco perustettiin vuonna 1945. Lyhenne tulee sanoista United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization ja Unescon sekä koko YK:n työn tavoitteena on rauhan luominen lisäämällä maiden välistä yhteistyötä. Erityisen tärkeää on innostaa nuoria osallistumaan perinnön säilyttämiseen paikallisella ja globaalisella tasolla. Unescon yleiskokous hyväksyi Pariisissa vuonna 1972 maailmanperintösopimuksen mm. nuorten ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi.

Miten käsittelemme maailmanperintöasioita Maalahdessa-Korsnäsissä?

Panostusten ja kerrannaisvaikutusten lisäämiseksi paikallisella tasolla Maalahden-Korsnäsin kunnat laativat yhteisen Leader-hankehakemuksen, jonka otsikkona oli Elämä Moikipään majakan luotsina/majakanvartijana – Maalahden ja Korsnäsin kuntien saaristokulttuurin perintö. Aktion Österbotten ry myönsi rahoituksen ja kaksivuotinen hanke käynnistyi 1.9.2010. Hankepäällikkönä toimi Ann-Sofi Backgren.

Maalahdella-Korsnäsillä on mielenkiintoinen saaristohistoria. Korsnäsin Moikipään kylässä on entinen merivartioasema Molpehällorna ja Bergön saaristossa Maalahdessa on entinen Rönnskärin luotsiasema. Molemmat asemat palvelevat nykyään Metsähallituksen hallinnoimina luontoasemina. Luontoasemat tarjoavat kävijöille uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia tutustua maailmanperintöömme, kokea meren ja luonnon kauneutta, kuulla mielenkiintoisia tarinoita, kävellä luontopoluilla, osallistua erilaisiin aktiviteetteihin tai jopa yöpyä luontoasemilla. Ne ovat myös mielenkiintoisia leirikoulujen, taideleirien ja muiden tapahtumien järjestämispaikkoja.

Hankkeen puitteissa on korostettu erityisesti kulttuurihistoriaa. Millaista oli Moikipään majakanvartijan elämä 1800-luvun alussa? Mitä todellisuudessa tapahtui Moikipään majakalla syyskuussa 1808, kun viimeinen majakanvartija Jakob Rautio puolusti majakkaansa venäläisiä vastaan? Tänään olemme saaneet melko varman vastauksen 1800-luvulla julkaistun Moikipään majakanvartijasta kertovan kirjan ansiosta. Kirjan vuonna 1891 julkaistu kolmas painos löytyi Kuopion varastokirjastosta ja oli viimeksi lainattu Porin kaupunginkirjastosta vuonna 1925. Kirjan löytyminen mahdollistaa mielenkiintoisten aikamatkojen ja muiden kulttuuriympäristöön liittyvien pedagogisten panostusten toteuttamisen. Jos tarinoita lisäksi höystetään kahvin- ja viinan salakuljetuksella ja muilla lähiympäristömme tapahtumilla, löydämme paikallishistoriasta paljon sellaista, jota voi nykypäivän menetelmillä kehittää yleisöä, sekä nuoria että iäkkäimpiä kiinnostavaksi asiaksi.

Rönnskärin vanhassa luotsiyhteiskunnassa löydämme vastaavia mielenkiintoisia tarinoita Mårten Uhrväderistä, joka luultavasti oli aseman ensimmäinen luotsi 1700-luvulla sekä Erik Söderholmin luotsisuvusta, joka kuudessa suoraan alenevassa polvessa on toiminut luotseina Rönnskärillä ja elänyt siellä lapsineen ja lehmineen. Historian saatossa 1700-luvulta lähtien monet sota- ja kauppalaivat ovat yrittäneet päästä Vaasaan ja tarvinneet luotsia kulkuvesillämme. Minkähänlaista oli olla luotsina eri olosuhteissa ja vuodenaikoina? Saaristomme luotsitoiminnan historia on myös hyvin dokumentoitu kirjassa ”I storm och stiltje”, mikä helpottaa mielenkiintoisten kokemuspakettien luomista.

ronnskar

Uusi elinkeino

Maailmanperintötyö Maalahden-Korsnäsin kaltaisessa paikallisyhteisössä merkitsee lähes täysin uutta elinkeinoa. Siinä yhdistyvät pienyrittäjyys sekä matkailuun, kulttuuriin, luontoon, muonitukseen, yöpymiseen, leirikoulutoimintaan, maailmanperintökasvatukseen ym. liittyvät aktiviteetit. Elämä Moikipään majakan luotsina/majakanvartijana – Maalahden ja Korsnäsin kuntien saaristonkulttuuriperintö -hankkeessa haluamme hyödyntää kulttuurihistoriamme mielenkiintoisia kohtia ja korostaa tätä teemaa yhdistettynä maailmanperintöstatukseemme eli mahdollistaa sen, että paikallisyhteisö voi olla osallinen ja toimia Unescon maailmaperintölistan kaltaisen, koko maailmaa käsittävän toiminnan puitteissa. Se merkitsee sitä, että Pohjanmaalla sijaitseva paikallisyhteisö osallistuu samoin perustein suurempien, vanhaa kulttuuria edustavien kaupunkien rinnalla. Maailmanperintöstatus tarjoaa ehdottomasti uuden mahdollisuuden Maalahden-Korsnäsin seudulle ja paljon on meistä itsestämme kiinni. Meidän on itse kehitettävä osallisuuttamme, verkostoiduttava ja muodostuttava maailmaperintölistan toimijaksi. Edellä mainittu hanke on hyvä alku tälle työlle.

3logon